top of page

Tulevaisuuden kyberala kaipaa moninaista osaamista

Lokakuun alussa Women4Cyber Finland (W4CFI) järjesti Empowering Women In Cyber Security (EWICS 2023) -tapahtuman. Osana tapahtumaa järjestettiin paneelikeskustelu teemalla “Uratarinoita ja pohdintoja kyberturvallisuudesta alana”, jossa neljä kyberturvallisuuden parissa työskentelevää naista jakoi kokemuksiaan ja näkemyksiään suomalaisesta kyberalasta ja siellä työskentelystä. Paneelikeskustelun vetäjänä toimi Women4Cyber Finlandin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Noora Hammar.


Paneelin keskustelijat jakoivat yhteisen näkemyksen siitä, että kyberala on tehtäväkentältään monipuolisempi, kuin teknisyyden myytin ympärille rakennetut ennakkoluulot antavat olettaa. Panelistien mukaan ala tarvitseekin monipuolista osaamista ja luovuutta, sillä kaikkiin haasteisiin ei ole olemassa teknisiä ratkaisuja. “Kyberturvallisuus on pitkään nähty teknisenä leikkikenttänä, mutta kaikkiin ongelmiin ei ole olemassa teknisiä ratkaisuja” Lea Viljanen tiivisti. Kyberturvallisuus on edelleen verrattain miesvaltainen ala, vaikka naisten osuus alan tekijöistä onkin kääntynyt kasvuun. Alanvaihtajana kyberalalle päätyneen Susanna Haaviston mukaan alan miesvaltaisuus on yllättänyt, vaikka valtaosa hänen oman tiiminsä jäsenistä onkin naisia. Viljasen kokemuksen mukaan tilanne on muuttunut hänen oman uransa aikana paljonkin: “Kun aloitin opiskeluni 80-luvulla, oli sukupuolijakauma noin tasan. Myöhemmin tapahtui kuitenkin romahdus, syventävien opintojen aikana sekä työelämän alussa olin aina se ensimmäinen ja usein ainut nainen.” Viljanen kuitenkin kokee, että nykyisin tilanne on kääntynyt parempaan päin ja naisten rooli alalla on muuttumassa helpommaksi: “Kun muutaman naisen saa porukkaan mukaan, muuttuu henki heti paremmaksi”.


Tietoturva-alan ammattilaisiksi kasvetaan Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat kyberalan kärsivän maailmanlaajuisesta osaajapulasta, eikä Suomi muodosta tähän poikkeusta. Suomessa kyberturvallisuusalan kattojärjestö FISC on arvioinut, että maa tarvitsee vuoteen 2025 mennessä 15 000 uutta alan osaajaa.


Suomessa ratkaisua kyberalan osaajapulaan on haettu jatkuvan oppimisen tarjonnalla ja määräaikaisilla korkeakoulutuksen aloituspaikkojen rahoituksella. Leena Pöntysen mukaan tilanne on haastava, sillä Marinin hallituksen määräaikaiset rahoitukset päättyvät ja Orpon hallituksen koulutukselle myöntävä rahoitus on vain murto-osa tarvittavasta. Aloituspaikkalisäyksiä tehdään myös tällä hallituskaudella, mutta ei ole selvää, kohdentuvatko nämä paikat tekniikan aloille riittävässä määrin. Tutkinto-opiskelu on myös verrattain hidas keino vastata osaajapulaan, sillä suomalainen koulutusjärjestelmä kykenee tuottamaan vain noin 300 uutta kyberalan osaajaa vuodessa. Valmistuneiden osaajien kohdalla suuren haasteen muodostaa myös verrattain suuri työttömyys, sillä ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista ICT osaajista vain noin 35-40% on työllistynyt vuosi valmistumisestaan. Pöntysen mukaan olisikin tarpeen tarkastella sitä, vastaako tällä hetkellä tarjottava koulutus alan tarpeisiin ja valmistaako se opiskelijoita työelämään riittävällä tasolla. Hän myös muistuttaa, että “Meillä on valtava tarve tarve jatkuvaan oppimiseen”.


Vastavalmistuneiden ja alanvaihtoa harkitsevien näkökulmasta tilanne vaikuttaa toisinaan haastavalta, sillä kasvavasta osaajapulasta huolimatta yritykset ovat verrattain haluttomia palkkaamaan junior-tason työntekijöitä. Kovinta kysyntä on kokeneiden, yli viisi vuotta alalla työskennelleiden ammattilaisten kohdalla. Pitkän uran kyberturvallisuuden parissa tehnyt Viljanen hämmästelee yritysten nurinkurista asennetta: “Kun itse aloitin urani, ei ollut olemassa valmiita tietoturva-alan ammattilaisia – sellaisiksi kasvettiin. Yritysten pitäisi rohkaistua palkkaamaan junioreita ja sitoutumaan heidän ammattitaitonsa kasvattamiseen.”

Kannustus ja roolimallit ovat tärkeitä oman osaamisen tunnistamisen tueksi


Paneeliin osallistuneet Pauliina Karjalainen ja Susanna Haavisto ovat päätyneet kyberturvallisuusalan ammattilaisiksi alanvaihdon kautta. Haavisto työskentelee tällä hetkellä Nixulla tietoturvakonsulttina Awareness-tiimissä. Ennen siirtymistään kyberalalle Susanna oli rakentanut uraa markkinoinnin ja viestinnän parissa. Hyppy kyberturvallisuuden pariin tuntui pitkään kaukaiselta, mutta hyvät sattumat ja rohkeus hypätä tuntemattomaan tekivät alanvaihdon mahdolliseksi. “Tehdessä siirtymää lead-roolista vasta-alkajan rooliin on pakko olla uskallusta ja pokkaa kysyä typeriä.”


Pohtiessaan omaa polkuaan kyberin pariin Karjalainen nostaa esiin kannustuksen ja roolimallien merkityksen. “Olin koulussa hyvä matikassa ja kiinnostunut peleistä. Tajusin kuitenkin vasta 27-vuotiaana, että voisin opiskella teknistä alaa ja kyberiä. Tätä ennen kukaan ei ollut rohkaissut minua tai nostanut tätä vaihtoehtoa esiin. Roolimallit ja se, että näkee naisten rakentavan uraa kyberin ja tekniikan parissa on todella tärkeää ennakkoluulojen murtamiseksi.”


Koulumaailmassa uraa tehnyt Pöntynen tunnisti Susannan havainnot: “Suomen 15-vuotiaat tytöt ovat maailman parhaita matikassa. Meidän pitäisi miettiä, miten heitä saadaan innostettua teknisille aloille. Poikia usein ohjataan tekniikan pariin, mikäli he ovat siinä keskivertoja. Tyttöjä ohjataan alalle vain, jos he ovat tosi huippuja. Tämä pitäisi muuttaa.” Leenan mukaan taustalla piilee myös syvempi tasa-arvokysymys, sillä puolet maailman teknologioiden käyttäjistä on naisia, minkä vuoksi myös heidän osaamisensa tulisi huomioida uutta teknologiaa kehittäessä. Pauliina Karjalainen on taustaltaan rajavartija, joka päätyi työskentelemään IT-liitännäisten tehtävien pariin jo edellisessä roolissaan. Kiinnostus kyberturvallisuutta kohtaan sai hänet myllertämään elämänsä täysin: koulupaikan myötä edessä oli muutto uudelle paikkakunnalle ja opettelu uudenlaiseen arkeen opiskelijana. “Piti luopua monista asioista, mikä vaati rohkeutta. Jälkikäteen ajateltuna olen itsestäni ylpeä” Pauliina kuvasi. Siirtymistä uudelle alalle helpotti Pauliinan tapauksessa mahdollisuus aikuiskoulutustukeen: “Jos haluat yli 25-vuotiaana opiskella uuden ammatin, on aikuiskoulutustuella opiskelu ainut vaihtoehto perheelliselle. En olisi tässä ilman sitä.” Tätä nykyä Karjalainen työskentelee SOC-analyytikkona Accenturella. Hänen mukaansa työ tietoturvavalvomossa vaatii tiimipelaamisen taitoja sekä kykyä nopeaan oppimiseen. Pauliinan sanoin: “Ala kehittyy nopeasti ja omaa ammattitaitoa täytyy ylläpitää jatkuvasti. On täytynyt opetella armollisuutta itseään kohtaan.” Myös Pauliina haluaa murtaa alaan liittyviä ennakkoluuloja ja kannustaa naisia hakeutumaan rohkeasti kyberturvallisuuden pariin: “Naiset usein ajattelevat, että pitää olla tosi valmis. Tämä myytti pitäisi murtaa ja ensimmäisen askeleen ottoa helpottaa”. Omat vahvuudet muuttuvat uran aikana


Panelistien mukaan kyberalassa parasta ja pahinta on alan nopea kehittyminen. Omaa osaamistaan saa ja joutuu kehittämään aktiivisesti, sillä ala muuttuu jatkuvasti. Omia vahvuuksiaan kuvatessaan panelistit kannustivat myös alalle suuntaavia tunnistamaan omaa osaamistaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. “Tärkeintä on muistaa armollisuus itseään kohtaan. Et voi osata kaikkea eikä tarvitse. Omasta tekemisestä ja osaamisen kasvusta pitää kuitenkin muistaa olla ylpeä” Karjalainen tiivisti.


Uteliaisuus, rohkeus, kehtaaminen, verkostoituminen, tiimipelaaminen, kyky liikkua teknisen ja hallinnollisen kyberin välillä sekä laajentaa omaa ydinosaamistaan, viestinnällisyys, kekseliäisyys sekä innovatiivisuus. - Näillä sanoilla panelistit kuvasivat omia vahvuuksiaan

Panelistit Susanna Haavisto on tietoturvakonsultti Nixun Awareness-tiimissä. Ennen kyberin pariin siirtymistä hän teki uraa markkinoinnin ja viestinnän parissa. Näistä taidoista on ollut apua tietoturvatietoisuusohjelmien ja -sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa nykyisessä roolissa. Pauliina Karjalainen Alanvaihtaja fyysisestä turvallisuudesta kyberturvallisuuteen. Leena Pöntynen on pitkän linjan intohimoinen koulutuksen ammattilainen, joka on tehnyt työtä ruohonjuuresta opettajana koulutuspolitiikan valtakunnan vaikuttamiseen saakka. Tekniikan osaamistarpeeseen voidaan vastata vain, jos koko ketju on kunnossa varhaisista vuosista elinikäiseen oppimiseen. Siksi Pöntystä innostavat monenlaiset ratkaisut matemaattisten aineiden vahvistamisesta jatkuvan oppimisen tarjontaan. Lea Viljanen Lea Viljanen aloitti uransa IT-alalla 80-luvulla BBS-skenessä. Tietojenkäsittelytieteiden tutkinnon suoritettuaan hänestä tuli vuonna 1995 työntekijä nro 10 pienessä Nixu-nimisessä internet-alan startup-yrityksessä. Tämä käynnisti uran tietoturvakonsultoinnin alalla sekä teknisissä että johtotehtävissä. Tällä hetkellä hän omistaa oman konsulttiyrityksensä LAV Security Oy:n ja on perustajaosakas suomalaisessa bug bounty -palvelussa Hackrfi Oy:ssä. Viljanen on pitkäaikainen Tietoturva ry:n hallituksen jäsen ja toimii tällä hetkellä Suomen tietoturvaklusterin FISC:n hallituksessa. Hän kokee olleensa onnekas, sillä hänen ympäristönsä on kannustanut häntä hakeutumaan ei-perinteisiin tehtäviin ja haluaa itse osaltaan tukea sitä, että jokaisen naisen olisi mahdollista kokea sama kannustus.


Kuvat: Panelistit Teksti: Minttu Hyökyvaara - W4CFI Articles



Комментарии


Комментарии отключены.
bottom of page