top of page
Etsi
    • 19. heinäk. 2023
    • 4 min käytetty lukemiseen

Kyberala kärsii maailmanlaajuisesta osaajapulasta - Suomi panostaa alan koulutukseen


Useat tutkimukset osoittavat, että kyberala kärsii maailmanlaajuisesta osaajapulasta - siitäkin huolimatta, että ala työllistää nykyisin enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen. (ISC)²:n tutkimuksen mukaan maailmanlaajuista työntekijävajetta on tällä hetkellä alalla 3,4 miljoonan henkilön verran, mikä heijastuu haasteina vastata alati lisääntyviin ja muuttuviin kyberuhkiin. Vastaavasti McKinseyn analyysi osoittaa, että EU:n alueella teknologia-alan yleinen osaajapula tulee vuoteen 2027 mennessä kohoamaan jopa 3,9 miljoonaan ihmiseen. Ylen julkaiseman artikkelin mukaan tilanne on vastaava myös Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön kyberosaamistarvetta mittaavan kyselyn perusteella 73 prosenttia viranomaisista sekä elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoista kokee merkittävää osaajapulaa. Kyberturvallisuusalan kattojärjestö FISC:in esittämän arvion mukaan vuonna 2025 Suomessa on tarve 15 000 alan osaajalle. Ratkaisuja alan osaajapulaan haetaan kyberturvallisuusalan koulutuspaikkoja lisäämällä, mutta tutkimukset osoittavat, että myös naisten osuuden tietoinen kasvattaminen olisi tarpeen mikäli osaajapulaan halutaan tehokkaasti vastata. Naisten osuuden kasvattaminen suoraviivaisin tapa vastata alaa vaivaavaan osaajapulaan

Huolimatta kasvavasta osaajapulasta vain hieman yli 20 prosenttia kaikista Euroopan teknologia-alan tehtävistä on nykyisin naisten täyttämiä. McKinseyn esittämän arvion mukaan yksinkertaisin ja vaikuttavuudeltaan kauaskantoisin tapa vastata alaa vaivaavaan osaajapulaan olisi lisätä naisten osuutta alalle rekrytoitavien ja koulutettavien joukossa. Arvio esittää, että mikäli Eurooppa pystyisi kaksinkertaistamaan naisten osuuden teknologia-alan työvoimasta ja kohottamaan naisten osuuden vastaamaan noin 45 prosenttia alan työntekijöistä, jo tämä riittäisi kattamaan EU:ta uhkaavan teknologia-alan osaajapulan sekä kasvattamaan alueen BKT:ta jopa 600 miljardilla eurolla.

Asenteet naisten osuuden kasvattamiseen vaihtelevat. Statistan vuoden 2022 selvitys IT- ja kyberalan rekrytointihaasteista organisaatioiden näkökulmasta osoitti, että työtä alan tasa-arvoistamisen eteen riittää edelleen tehtäväksi. Kysyttäessä mitkä kolme väestöryhmää muodostavat suurimman haasteen rekrytoinnin näkökulmasta, 71 prosenttia nimesi vastavalmistuneet, 70 prosenttia naiset ja 61 prosenttia erilaiset vähemmistöt. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 223 päätöksentekoasemassa työskentelevää kyberturvallisuusalan ammattilaista. (ISC)²:n toteuttamassa kyberturvallisuusalan työvoimatutkimuksessa selvitettiin organisaatioiden keinoja työvoimapulaan vastaamiseksi. Vastanneista vain 57 prosenttia kertoi investoivansa monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inklusiivisuutta lisääviin aloitteisiin, kuten naisten ja vähemmistöjen osallisuuden lisäämiseen. Vastaavasti uuden henkilöstön rekrytointiin, palkkaamiseen ja perehdyttämiseen oli valmis panostamaan 62 prosenttia vastanneista. Henkilöstön koulutukseen sekä joustavien työolojen tarjoamiseen panosti 64 prosenttia kyselyyn vastanneista.


Osaajapula kannustaa panostamaan kyberturvallisuuden koulutukseen

Kyberturvallisuusalan osaajapulaan on Suomessa pyritty vastaamaan lisäämällä alan koulutusta. Kesällä 2022 valmistuneessa Kyberturvallisuuden koulutusohjelman muutostarpeiden tutkimuksessa kartoitettiin koulutuksen tarpeita peruskoulun alemmilta luokilta ylemmille korkeakouluasteille. Tutkimus osoitti, että Suomen tulee lisätä määrällisesti ja laadullisesti kyberturvallisuuteen keskittyvää koulutusta, mikäli maa haluaa vastata strategisiin tavoitteisiinsa.


Tutkimuksen johtopäätöksiin reagoitiin nopeasti, sillä loppuvuodesta 2022 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yli kolmen miljoonan euron rahoituksen suomalaisen kyberturvallisuuskoulutuksen kehittämiseksi. Myönnetyn rahoituksen avulla pyritään varmistamaan, että Suomi kykenee jatkossakin säilyttämään korkean informaatioteknologisen osaamisensa ja vastaamaan muuttuviin uhkiin tehokkaasti. Koulutuksen kehittämisestä vastaa Jyväskylän korkeakoulujen luotsaama neljäntoista ammattikorkeakoulun sekä kahdeksan yliopiston muodostama korkeakoulujen verkosto. Keväällä 2023 Jyväskylään perustettiin Suomen kyberosaamiskeskus (Finnish Center of Expertise for Cybersecurity) Jyväskylän yliopiston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteishankkeena. Osaamiskeskuksen tavoitteena on lisätä kyberturvallisuuden huippututkimusta ja alan osaamista Jyväskylässä ja Keski-Suomessa sekä laajemmin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.


Naisten osuus IT-alan ja kyberturvallisuuden opiskelijoista kasvaa

Suomessa kouluttautuminen on vahvasti sukupuolittunutta. THL:n mukaan sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan viidenneksellä tytöistä ja kolmanneksella pojista. Sukupuolittuneita asenteita ja käsityksiä opitaan koulun, kasvuympäristön sekä laajemmin yhteiskunnan kautta. Eriytyneillä koulutusvalinnoilla on pitkäaikaisia vaikutuksia sekä yksilöille että yhteiskunnille. Koulutusvalintojen seurauksena miehet ja naiset sijoittuvat yhteiskunnassa ja työelämässä eri tehtäviin, asemiin, ammatteihin ja toimialoihin. Koulutustausta vaikuttaa selkeästi mies- ja naisenemmistöisten alojen palkkaukseen sekä tarjottuihin urapolkuihin. THL:n mukaan stereotyyppiset käsitykset eri sukupuolille sopivista aloista ja tehtävistä rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintojen tekemistä, jäykistävät työmarkkinoita sekä vaikeuttavat soveltuvan työvoiman löytämistä. Erot sukupuolten välisissä koulutuslinjavalinnoissa alkavat näkyä jo toisella asteella. Vuonna 2019 ammatillisen peruskoulutuksen tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alan opiskelijoista 87 prosenttia oli miehiä. Tekniikan alalla miesten osuus oli 78 prosenttia. Sukupuolen mukaisia eroja oli nähtävissä myös lukiolaisten ainevalinnoissa. Vuonna 2020 julkaistun Tilastokeskuksen koulutustilaston mukaan miehet opiskelevat matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa suhteellisesti naisia enemmän. Sukupuolten väliset erot jatkuvat myös korkea-asteelle. Naisten koulutustaso on miehiä korkeampi ja he valmistuvat tutkinnoista nopeammin, mutta miehet edustavat selkeää enemmistöä teknisten alojen opiskelijoista. Vuonna 2019 ammattikorkeakoulutuksessa miesten suurimmat osuudet olivat tekniikan aloilla (82%) sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) alalla (80%). Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen suorittaneista naisia oli 21 prosenttia. Sukupuolten väliset erot ovat olleet vastaavia myös yliopistoissa, joissa miehet edustivat enemmistöä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opiskelijoista (78%) sekä tekniikan alan opiskelijoista (74%).


Tilastot antavat kuitenkin viitteitä siitä, että tilanteeseen olisi tulossa muutos. Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan naiset hakeutuvat yhä useammin opiskelemaan teknisiä aloja. Tilastotietojen perusteella naisten määrä on ollut ilahduttavasti kasvussa ja vuoden 2023 kevään yhteishaussa tehtiin jälleen uusi ennätys, sillä tekniikan alan yliopistokoulutukseen hakeneista jo 36 prosenttia oli naisia. Ensisijaisesti ICT-alan korkeakouluopintoihin hakeneista 28 prosenttia oli naisia. Ammattiopintoihin hakeutuvien määrä puolestaan on ollut yleisesti laskussa ja Teknologiateollisuus katsoo, että ammattikoulutetuille osaajille ja koulutuksen kehittämiselle on yhtä lailla tarvetta, sillä ammattiosaajat muodostavat merkittävän osuuden ICT-alan työvoimasta.


THL:n mukaan koulutukseen liittyvien ennakkoluulojen ja sukupuolten välisen eriytymisen purkamisen kannalta on keskeistä, että nuoret voivat tehdä tulevaisuuttaan koskevia valintoja ilman sukupuoleen liittyviä rajoituksia ja vaatimuksia. Asenneilmapiirin kehittäminen ja tietoisuuden lisääminen sekä opinto-ohjauksen ja ammatinvalintaohjauksen kehittäminen ovat esimerkkejä konkreettisista keinoista, joilla oppilaitokset voivat vähentää koulutuksen sukupuolittuneisuutta.

Mikäli maailmanlaajuiseen kyberalan osaajapulaan halutaan tehokkaasti vastata, on tarpeen tehdä töitä kyberalan moninaisuuden edistämiseksi myös oppilaitosten ulkopuolella. Women4Cyber Finland pyrkii lisäämään alan tunnettuutta naisten keskuudessa nostamalla esiin alalla työskenteleviä naisia sekä järjestämällä aktiivisesti tapahtumia ja julkaisemalla tietoa ajankohtaisista teemoista. Naisten osuuden kasvu kyberturvallisuuden alan opiskelijoina sekä asiantuntijoina lisää alan monimuotoisuutta ja auttaa paikkaamaan alalla vallitsevaa osaajapulaa Suomessa sekä maailmalla.



bottom of page